Ennin, Einen ja Einin päivänä 23.1.2010

      Nykyisin halutaan läpinäkyvyyttä, joka tarkoittaa asioiden esittämistä selkeästi ja totuudenmukaisesti. Salaaminen ei ole hyväksyttävää.
     Senpä takia minäkin Uusikirkko-seuran puheenjohtajana kerron, että esittämäni uudistussuunnitelma on hallituksen kokouksessa kärsinyt murskatappion 1 - 6. Silti rohkenen sanoa, että suunnitelma on hyvä. Sain myönteistä palautetta monelta, myös hallituksen jäseniltä, yllättävästi kuitenkin tulos oli tämä.

Pöytäkirjaote kokouksesta

Rohkenen kommentoida tuota tulevaisuuskeskustelun kirjausta:
Poiminta edellisestä: " Todettiin . . ., ei ole tarvetta lähteä työllistävään yhdistämisprosessiin, missä ei ole nähtävissä selkeitä hyötyjä."
"Ei ole nähtävissä selkeitä hyötyjä ..."
Viiden vuoden aikana on nähtävissä, että pääkaupunkilaiset, turkulaiset ja imatralaiset maksavat seuralle jäsenkohtaisia kannatusmaksuja jäsenmääriensä mukaisesti:

Hki  5 x 170 jäsentä      850 €
Tku  5 x 280 jäsentä  1.400 €
Ja imatralaisetkin varmaan   100 €.
Saavatko yhdistykset vastinetta rahoilleen?
Lisäksi seuran kirjanpito ja tilintarkastus on yli   2.000 €
Viidessä vuodessa tulee pitää 10 jäsenkokousta, joiden valmisteluun tarvitaan
n. 30 - 35 hallituksen kokousta.
Jäsenkokouksiin osallistuu 15 - 17 jäsentä, joista puolet kuuluu hallitukseen.
Tuona aikana hallituksen jäsenet ajavat kokousten takia n. 21.000 km, vaikka yleensä jäsenistä kolme on poissa.

"..., ei ole tarvetta lähteä työllistävään yhdistämisprosessiin, ..."
Yhden hengen työryhmä riittää uudistamaan säännöt, mutta on hyvä ottaa siihen vaikka kolme henkilöä, jottei työ näyttäisi liian helpolle. Uudet säännöt esitetään seuran sekä Turun kerhon hallituksille ja sitten ne esitetään jäsenkokouksen hyväksyttäviksi. Tämä prosessi maksaa yhdistysrekisterimaksuina n. 120 €.
Samoin 3-4 hengen ryhmä valmistelee nykyisen seuran rahavarojen käytön ja kohtalon yhdistymisessä.
Ei ole kovinkaan vaikeaa saatikka työllistävää.

Virheellisesti luullaan, että Uusikirkko-seura olisi muiden uusikirkkolaisten yhdistysten "kattojärjestö".  Näin ei ole, vaan kaikki sekä  Hki, seura ja Tku ovat saman arvoisia, siis samalla tasolla.

Sääntöpykälä
3. Jäsenet
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö,  joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö (rekisteröity yhdistys), joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Suluissa oleva on kirjoittajan lisäämä tarkennus.

Toinen yhdistys voi siis olla vain kannattava jäsen ja sääntöjen 9. §:ssä mainitaan, että kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. (Kannattavalla jäsenellä ei ole äänivaltaa.) Suluissa oleva on kirjoittajan tarkennus.

 

-- xxx --

Uusikirkko-seuran uudistumissuunnitelma tammikuussa 2010

      Ehdotan yhteistuumin tehtäväksi kokonaisvaltainen suunnitelma uusikirkkolaisen toiminnan profiilin nostamiseksi.

Uusikirkko- seura vaatii perusteellisen uudistamisen, sillä se ei toimi niin kuin kotiseutuseuran pitäisi toimia. Ei hallituksen kokousten pitäminen kevät- ja syyskokousta valmistellen riitä seuran toiminnaksi, vaikka jossain kokouksessa päätettäisiinkin mistä teoksesta otetaan uusintapainos. Tällaistahan meidän toimintamme hivenen liioitellen on. Meidän täytyy tunnustaa, että ansiokas perinnönkeruu on jo tehty. Toiminta-ajatus on siltä osin toteutunut. Annamme kunnian ja kiitoksen niille jotka sen aikanaan toteuttivat.

      Nyt on muutoksen aika, Uusikirkko- seuran on uudistuttava. Kun Turun kerho jo toimii niin kuin kotiseutuseuran tuleekin toimia, olisi Turun kerhon otettava seuran paikka.

      Kun Turun kerho muuttuisi Uusikirkko- seuraksi, koko kerhon hallitus valittaisiin seuran hallitukseksi puheenjohtajanaan ansiokkaasti toimiva Riitta Orava.

      Jotta turkulaisten työmäärä ei sanottavasti lisääntyisi, on uudet säännöt laadittava siten, että turkulaisten yhteyteen, siis Uusikirkko- seuraan, tulee seuratoimikunta, joka hoitaisi esim. seuran kustannustoimintaa, hoitaisi lehden toimittamisen ja tiedottamisen. Siihen kuuluisi 3 - 5 jäsentä, jotka uuden seuran hallitus valitsisi.

      Seuratoimikunnan puheenjohtajan tulisi olla Uusikirkko- seuran jäsen, muiden ei välttämättä. Muiden tulisi kuitenkin kuulua Pääkaupunkiseudun uusikirkkolaisiin, Uusikirkko säätiöön tai vaikkapa Salon Karjalaiseen Perinneyhdistykseen.

Kokoonpano voisi olla vaikkapa:

lehden toimitus, Pertti Mamia ja Merja Leppälahti

tiedotus markkinointipäällikkö Outi Grusander

painatustoiminta Taisto Kakko tai joku muu

joku näistä, tai joku muu toimisi seuratoimikunnan puheenjohtajana

Näin muodostuisi kolme uusikirkkolaista pääaluetta:

Turku		Uusikirkko-seura (seuratoiminta, matkat ym.)
Salo		Uusikirkko Säätiö (kotiseutujuhlat ja stipendit), Salon Karjalainen Perinneyhdistys (perinteen arkistointi), Saustilan kirjavarasto
Helsinki		Pääkaupunkiseudun uusikirkkolaiset (seuratoiminta), Imatran uusikirkkolaiset (seuratoiminta)

      Nykyisen Uusikirkko- seuran varat jakaisimme niin, ettemme unohtaisi säätiötä emmekä perinneyhdistystä.

Kaikki tämä olisi suurta uusikirkkolaisuuden rakkautta.

Turussa   Aukustin ja Akun päivänä 7.1.2010

Taisto Kakko, Jaakkimankatu 5 F 50, 20740 Turku  taisto.kakko@netsonic.fi
0400-820 653

Sylvesterin päivänä 2009

"Suomi taistelee loppuun asti ja vielä sen jälkeenkin."

      Olemme mielessämme eläneet Talvisodan aikoja, sillä onhan kulunut
70 vuotta noista ankarista ajoista.

      Erityisen selkeinä ja traakisina ne ovat tuntuneet niille, jotka Uudenkirkon nettisivujen kautta ovat päivä päivältä seuranneet Uuden Suomen Talvisodan lehtiä.

      Aivan kuin olisi itse elänyt noita aikoja. Lukenut lehdestä miten tilanne Euroopassa kehittyy. Lukenut neuvostojoukkojen tulosta Viroon, suomalaisten käymistä neuvotteluista, miten ajelehtivat miinat uhkaavat laivaliikennettä Tanskan salmissa ja kahden suuren valtamerilaivan uppoamisesta.

      Marraskuun lopulla kerrotaan miten puna-armeijan harjoituksissa on sattunut onnettomuus ja heti seuraavana päivänä 28.11. kerrotaan Mainilan laukausten ampumisesta Neuvostoliiton puolelta.
      Seuraavana päivänä Neuvostoliitto rikkoo hyökkäämättömyyssopimuksen ja 30.11. puna-armeija aloittaa tunkeutumisen maahamme ja Neuvostoliiton ja Suomen diplomaattisuhteet katkeavat.

Maamme julistettiin 1.12. sotatilaan ja seuraavana päivänä lehdessä jo kerrotaan 36 bolshevikkien tankin tuhoamisesta.

      Päämajan tilannetiedotuksessa 6.12. ilmoitetaan, että 4.12. vihollinen hyökkäili voimakkaiden panssarivoimien tukemana leveällä rintamalla. Hyökännyt venäläinen jalkaväki kärsi tavattomia tappioita menettäen useita hyökkäysvaunuja. Lopuksi ilmoitetaan:
"Olemme jättäneet Uudenkirkon, Valkjärven ja Raudun."

      Me uusikirkkolaiset olimme menettäneet kotipitäjämme ja kirkko oli poltettu.

Otsikko on pääministeri Risto Rytin radiopuheesta 9.12.1939.

Taisto Kakko
Uusikirkko-seura ry:n puheenjohtaja

 
10.10.2009

Kuin Fenix-lintu

      Uusikirkko-seura ry on perustettu Salossa 3.7.1971. Jo ennen perustamista uusikirkkolaiset ovat tehneet merkittävän työn uusikirkkolaisten historian ja sodan aikaisten ja jälkeisen ajan tapahtumien tallentamisessa. Perinteen keruu on myös ollut merkittävää ja ansiokasta. Menneisyytemme on koottu moniksi kirjoiksi.

      Seura on toiminut myös ansiokkaasti uusikirkkolaisten yhdistäjänä.

      Salon seudulla aikaisemmin vilkas toiminta on nykyisin lopahtanut uusikirkkolaisen väestöpohjan pienennyttyä ja nuorennuttua. Nykyisen seuran hallituksen jäsenetkin ovat laajalta alueelta eteläisestä Suomesta: Turusta, Muurlasta, Kouvolasta, Imatralta, Hartolasta, Nousiaisista, Kiskosta, Perniöstä, Halikosta, Espoosta ja Helsingistä.

      On tietysti hyvä, että hallituksen jäsenet ovat laajalta alueelta, jolloin edustus on laajapohjainen, mutta toiminnan kannalta laaja-alaisuudesta on kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä.

      Kotiseutuyhdistyksen perinteinen tarkoitus perinteen ja historian kerääjänä ja tallentajana on tehty ja tulokset julkaistu kirjoina. Tällä hetkellä seuran toiminta onkin enimmiltään näköispainosten tuottamista kuin uuden luomista. Myös seuran uusikirkkolaisia yhdistävä toiminta on kuihtunut mitättömäksi. Oikeastaan vain seuran ansiokas menneisyys on jäljellä. Nyt tarvitaan rohkeutta tunnustaa ja lausua ääneen: Eihän keisarilla ole vaatteita!

      Kun tarkastelee nykyistä olevaa tilannetta niin Imatralla toiminta on pientä, johtuen pienestä uusikirkkolaisesta väestöpohjasta. Heitä on kiittäminen pirteästä toiminnasta ja uusikirkkolaisuuden ylläpitämisestä.

      Pääkaupunkiseudun uusikirkkolaisten toiminta on hioutunut helppohoitoiseksi kotiseudulliseksi kahvilakulttuuriksi. Oikein hyvä näin.

      Uusikirkko-säätiön toiminnasta ei tiedetä, eikä sen toiminnasta kerrota. Pyysin 8. syyskuuta tänä vuonna heiltä vuoden 2008 toimintakertomuksen, edes jotain tietääkseni, mutta en ole sitä saanut.

      Turun Uusikirkko-kerho sen sijaan toimii vilkkaasti. Juuri niin kuin seuran pitäisi toimia. He järjestävät säännöllisesti kesällä kotiseutumatkan, jolle on runsaasti lähtijöitä. Runsas osallistujamäärä tarkoittaa kahta kolmea linja-autollista kotiseutumatkalaisia. Keväällä ja syksyllä he järjestävät haudanhoitomatkan vuosittain. On kyläesittelyjä, retkiä ja teatterimatkoja. Kaiken kruununa on joulujuhla, jossa on ansiokas ohjelma, komea joulupöytä, arpajaiset ja lopuksi tanssia hyvien musikanttien tahdittamana.

      Uusikirkkolaisten tulevaisuuden kannalta olisi menestyksellistä, jos turkulaiset tunnustaisivat ansionsa ja ottaisivat vastuun toimia Uusikirkko-seurana. Turkulaisten jäykkyyden tuntien heidän saaminen mukaan hankkeeseen vaatii melkoista suostuttelua, vaikka tulos on jo etukäteen tiedossa, Uusikirkko-seura nousisi kuin Fenix-lintu tuhkasta.

Ehdotus
Seuran toimivan tulevaisuuden takaamiseksi meneteltäisiin seuraavasti:

Kevät 2010

Seura uudistaa sääntönsä kevätkokouksessa

• kotipaikaksi merkitään Turku
• laaditaan yhden vuosikokouksen säännöt
• säännöt mukailevat turkulaisten nykyisiä sääntöjä
• korjataan nykyisten sääntöjen mahdolliset puutteet

Syksy 2010

• nykyisen Uusikirkko-seuran varat jaettaisiin vuosikokouksen päätöksellä pääluvun mukaan imatralaisille, helsinkiläisille ja turkulaisille
• seuran hallitus eroaa kokonaisuudessaan syyskokouksessa
• samassa syyskokouksessa seuran hallitukseksi valitaan Turun kerhon sen hetkinen hallitus puheenjohtajineen
• Turun jäsenet hyväksytään seuran jäseniksi
• Turun kerho lopettaa vuosikokouksessaan yhdistyksensä ja siirtää sääntöjen määräämällä tavalla varansa seuralle, jota nyt itse hallinnoivat
• imatralaiset ja helsinkiläiset eivät vastaisuudessa maksaisi jäsenmaksua seuralle, vaan antaisivat vapaaehtoisen avustuksen, jos katsovat sen tarpeelliseksi

      Näillä toimenpiteillä Uusikirkko-seurasta tulee jälleen elinvoimainen kotiseutuyhdistys. Kukaan ei menetä mitään, vaan kaikki ovat voittajia, varsinkin uusikirkkolaisuus.

Turussa Aleksis Kiven päivänä lauantaina 10.10.2009

Taisto Kakko
Uusikirkko-seura ry:n puheenjohtaja

Takaisin etusivulle