Evakkotaival toi paremman palkan
Sotien takia evakoksi joutuminen olikin taloudellinen onnenpotku karjalaismiehille. Uuden tutkimuksen mukaan miehet joutuivat opettelemaan uusia ammatteja, ja alkoivat nopeasti saada parempaa palkkaa kuin valtaväestö.
Kansantaloustieteilijä Matti Sarvimäen väitöskirjatutkimuksen mukaan evakkotaipaleesta oli sittenkin kaiken harmin vastineeksi jotain hyötyä luovutetun Karjalan asukkaille.
- Evakkomiesten tulotaso oli vuonna 1971 jo 11 prosenttia muita suomalaismiehiä korkeampi. Naisilla ei vastaavia eroja ollut, sanoo Sarvimäki.
Hän kävi tutkimustaan varten läpi 20 000 suomalaisen tulo- ja työllisyysaineistoa sotavuosista alkaen. Karjalaismiehet päätyivät uusilla paikkakunnillaan ammatteihin, joissa palkkataso koheni nopeammin kuin mihin se Karjalan laulumailla olisi yltänyt.
- Miehet joutuivat luopumaan entisistä maatalousammateistaan ja kouluttautumaan nopeasti palkkatyöhön teollisuuteen tai palvelualoille, Sarvimäki selittää muutosta.
Vaikka osa menestyksestä voi johtua karjalaisten väitetystä luonteenlaadusta ja yritteliäisyydestä, teknisesti sama nousu olisi hänen mukaansa ollut mahdollinen muidenkin Suomen maakuntien miehille.
- Muuallakin asuneilla olisi ollut tilaisuus vaihtaa alaa ja luopua maataloudesta, mutta vain karjalaisten oli pakko tehdä niin, Sarvimäki sanoo.
Ne paikkakunnat, joille valtio pakkosijoitti evakkoja sotien jälkeen, saivat osansa taloudellisesta toimeliaisuudesta ja kasvoivat muita paremmin.
Evakot olivat myös muita suomalaisia valmiimpia muuttamaan uudelleen työn perässä vielä 1970-luvulle asti. Tämä voimisti kaupungistumista kaikkialla Suomessa.
Tienestit olivat silti vain laiha lohtu.
Palkkatason nousu oli kuitenkin Sarvimäen mukaan hyvin pientä sen rinnalla, mitä evakoksi joutuminen merkitsi henkiselle hyvinvoinnille.
- Ei se ollut millään mittarilla hyvä asia. Vaikka tulotaso kasvaakin, ei se vähennä ihmisten tuskaa kotiseudun menetyksestä, Sarvimäki muistuttaa.
Lontoossa asuvan Matti Sarvimäen väitöskirja "Essays on Migration" (Tutkimus siirtolaisuudesta) on tarkastettu Helsingin kauppakorkeakoulussa 12. maaliskuuta 2009.
Takaisin etusivulle