Äsken on saatu tietää,että pitäjämme lopullisiksi sijoituspaikoiksi tulevat seuraavat 8 pitäjää: Angelniemi, Halikko, Karuna, Koski T.l., Marttila, Perniö, Sauvo ja Somero. Muutto tälle alueelle ei tapahdu heti vaan tulee kukin muuttamaan sinne vasta sitten kun on saanut siellä tilan. Sitä mihin kukin kylä tulee, ei vielä tiedetä. Todennäköisesti tulevat rantakylät Angelniemeen, Karunaan, Sauvoon ja Halikon eteläosiin sekä Perniön rantaosiin. Kaukjärven ja Halilan seutujen kylät todennäköisesti Perniöön, Kirkkojärvi ja sitä lähellä olevat kylät Halikon pohjoisosiin ja Marttilaan, muut kylät Koskelle ja Somerolle.

        Nämä kunnat ovat pinta-aloiltaan ja asukasluvuiltaan seuraavanlaisia: Angelniemi 63 km², noin 950 asukasta, Halikko 291 km², noin 7.000 asukasta, Karuna 88 km², noin 1.200 asukasta, Koski 190 km², noin 2.500 asukasta, Marttila 197 km², noin 3.000 asukasta, Perniö 377 km², noin 7.300 asukasta, Sauvo 173 km²,, noin 2.600 asukasta ja Somero 497 km², noin 8.700 asukasta.
        Asutustarkoituksiin saadaan Angelniemeltä maata noin 400 ha, Halikosta noin 2.400 ha, Karunasta noin 850 ha, Koskelta noin 1.700 ha, Marttilasta noin 1.500 ha, Perniöstä noin 4.800 ha, Sauvosta noin 1.350 ha ja Somerolta noin 2.000 ha. Osa näistä määristä tullaan käyttämään sanottujen kuntien entisten asukkaitten maantarpeen tyydyttämiseen.
        Uusikirkkolaisista on maata tähän mennessä anonut: viljelystiloja 474 henkilöä, asuntoviljelystiloja (2 - 6 ha) 467 henkilöä, kalastustiloja 57 henkilöä, asuntotiloja (2 ha) 153 henkilöä asuntopalstoja 17 henkilöä.
        Mainittakoon vielä, että Angelniemen kirkolta on Halikon asemalle 18 km, Halikon ja Perniön läpi menee rautatie, Karunasta on Paimion asemalle 30 km, Sauvosta asemalle 15, Marttilasta Kyrön asemalle 18 km ja Koskelta Mellilän asemalle 19 km sekä Somerolta Jokioisten asemalle 27 km.

Muistakaa ystävät tätä uutta muuttoa ja lopullista sijoitustanne ajatellessanne Jumalan sanaa Abrahamille:"Lähde isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan ja minä siunaan sinut."

        Kokouksessa oli seurakunnan maallisen omaisuuden testamentin teko. Pelastetut kirkkoaarteet oli päätetty jakaa Uuskirkkolaisten sijoitusseurakuntien hallintaan.
        Niinpä nuo monille rakkaiksi tulleet hopeat ja kirkkotekstiilit saivat uudet käyttöpaikat seuraavista seurakunnista kokouspykälien mukaan.

3   § Värillinen messukasukka paitoineen Angelniemen seurakunnalle, jonne sitä oli toivottu.

4   § Käytöstä poistettu v. 1765 oleva värillinen messukasukka Halikon seurakunnan museoon.

5   § Tumma messukasukka Perniön seurakunnalle toivomuksella käyttö Teijon kirkossa.

6   § Kaksi kappaa Halikkoon.

7   § Kaksi ehtoolliskannua (laivassa olleet) Joutsenoon.

8   § Kaksihaarainen kynttelijalka Angelniemelle.

9   § Kaksi kaksihaaraista kynttelijalkaa Karunan seurakunnalle.

10 § Ehtoollisleipäastia ja hopealusikka Sauvon seurakunnalle.

11 § Yksi tinainen ja yksi hopeinen ehtoolloskannu, matkaehtoolliskalusto, neljä pitkää valkeaa liinaa, kolme viiniastian peittoliinaa ja kaksi alttarin pöytäliinaa Angelniemelle.

12 § Kaikki nämä esineet luovutetaan mainittujen seurakuntien käyttöön ja talletettaviksi ja laaditaan luovutussopimusasiakirja.

- Seurakunnan hallussa oleva n.s. Penttisen rahasto luovutetaan Uudenkirkon säätiölle tarkoituksenmukaiseen käyttöön.

- Kokouksen pöytäkirjan allekirjoitti viimeinen vt. kirkkoherra Arvi Valkonen ja pöytäkirjan tarkastivat Kalle Vesterinen, Eino Kurppa ja Ville Olkkonen.

- Seurakunnan lopputilinpäätös luettiin Salossa pidetyssä kokouksessa 30.6.1950. Läsnä olivat samat henkilöt kuin edellä.

Näin oli elinvoimaisen seurakunnan 505 vuotta kestänyt taival kuljettu loppuun.

Tiedot kokosi Mikkelin maakunta-arkiston tallettamista seurakunnan papereista
Urho Pusa

Kylien nimet, suluissa toinen kylästä yleisesti käytetty nimi tai naapurikylä, joka "miellettiin" samaan kuuluvaksi:

Lauri Lempiäinen on löytänyt nämä Samuli Paulaharjun Kirstinälästä keräämät kansanrunot Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistosta.
Samuli Paulaharju ( 1875 - 1944 ) oli kansantietouden kerääjä, kirjailija ja opettaja. Sai professorin arvonimen 1943. Toimi 1904 Kirstinälässä opettajana.